1.2.2008 Alan lehtiä

Tuli tässä netissä surffaillessa tilattua pari alan lehteä. Nimittäin englantilainen Parrots Magazine (vuosikerta 66 e suomeen kotiinkannettuna) ja amerikkalainen Bird Talk (vuosikerta 21 e Suomeen kotiinkannettuna). Tein tilaukset lehtien kotisivuilla ja ensimmäinen eli tammikuun Parrots kolahti postiluukusta vähän yli viikon tilaukseni jälkeen. Nopeaa toimintaa. Viikon päästä tästä tuli jo helmikuun numero, jonka kannessa kaiken lisäksi komeilee avoparikaijakoiras :) Bird Talk ei ole vielä tullut tänne asti, mutta lupauskin oli, että meren taakse ehtii ensimmäinen lehti tilauksen alettua vasta parissa kuukaudessa. Sisällöltään tämä englantilainen Parrots tuntuu olevan asiallisempaa tekstiä kuin ne Bird Talk -lehdet, joihin olen tähän mennessä tutustunut. Eli Parrots sisältää vähemmän mainoksia ja enemmän asiantuntijoiden artikkeleita. Myös siipien typistämiseen ja jopa käsinruokintaan suhtaudutaan entistä epäilevämmin - tämän ilolla totesin. Bird Talkeissa näitä taas ei lainkaan kyseenalaisteta.

Parrot lehdissä oli myös kirjoituksia rescue-toiminnasta ja isojen papukaijojen kierrättämisestä. Pari jopa todella kantaaottavaa kirjoitusta, joissa patistetaan nimenomaan kasvattajia ja lintujen myyjiä paneutumaan asiaan ja miettimään, mitä tulevaisuus tätä menoa tuo tullessaan. Kauhistuttavalla nopeudella ja tehokkuudella jo nyt tuotetaan - jos ei koneellisesti haudottuja - niin ainakin käsinruokittuja poikasia lukumääräisesti paljon enemmän kuin potentiaalisia pysyviä tai edes pitkäikäisiä koteja on tarjolla. Myös asiantuntevista ostajista, jotka ymmärtävät lemmikkipapukaijojen sekä fyysiset, ravinnolliset että psyykkiset vaatimukset, on suhteessa tuotettuihin poikasiin vähän. Tai niitä, jotka ihan aidosti ymmärtävät, että papukaijan ostaminen on sitoutumista kymmeniksi vuosiksi joskus jopa äärimmäisen hermoillekäypään olentoon, joka aiheuttaa sotkua ja saattaa olla äänekäs naapureita häiritsevään mittaan saakka...Jotkin "rescue" -nimekkeen alla toimivat lintutalot kierrättävät lintuja taloudellisen voiton toivossa. Helmikuun artikkelin kirjoittaja, joka on ilmeisesti Brittein-saarilla kierrätyslintujen puolestapuhuja ja rescue-toiminnassa aktiivisesti mukana. Hän haastaa papukaijojen kasvattajat ja myyjät miettimään asioita ja vilkaisemaan peiliin: Tuottavatko nämä tahot lisää ja lisää papukaijoja markkinoille tilanteessa, jossa toisaalla joudutaan harkitsemaan kodittomien papukaijojen kohdalla jopa eutanasiaa. Rescue-toiminnan kysyntä kasvaa koko ajan ja haltuunotetut linnut ovat entistä vaikeampia tapauksia. Muutaman vuoden ikäisellä linnulla saattaa olla takanaan kokemukset useasta kodista, ja se saattaa kärsiä pahoista käytöshäiriöistä. Tällaisia lintuja ei tietenkään voida "palauttaa" takaisin perheisiin - eikä tällaisille papukaijoille edes ole ottajia. Kysyntään ei voida kuitenkaan ilman rahavaroja, tiloja ja työntekijöitä vastata - vapaaehtoisvoimin ja lahjoittajien varoilla ei enää pitkälle pötkitä :(

Helmikuun Parrots -lehdestä löytyvä pääartikkeli käsitteli avoparikaijojen kasvatusta. Mielestäni suurin osa kirjoituksesta oli täyttä puppua - esim. pellettiruokavalion suhteen. Mutta kivahan se on katsella avojen kuvia lehdistä ;) Nyt sitten odotellaan Bird Talk -lehden tuloa ja katsotaan minkälaiseksi lehti on muotoutunut vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa. Parrots lehden vanhoja numeroita voi myös tilata, ja ajattelin uteliaisuuttani ottaa sieltä kolme lehteä, joiden pääjuttu on avoparikaijoista.

Surffailleissa tuli vastaan myös amerikkalainen e-kirja Parrot Secrets Eclectus. Ihan siksi että olin niin varma jonkin laatuisesta huijauksesta tai ainakin paketista, joka ei vastaa maksuksi vaadittua rahamäärää, päätin tarkistaa asian. (Olin siis mainoksen uhri - joskaan en hyväuskoinen sellainen, mutta tuotetta kauppaavan pussiin rahat kuitenkin kilahtivat...) Vähän yli kymmenellä eurolla (kortilla) sain neljä tiedostoa, joiden piti sisältää erityistä avoparikaijoja koskevaa mielenkiintoista tietoa. No sain neljä tiedostoa ja vielä muutaman tiedoston kaupan päälle. Kyseessä vain on melko heppoisesti kokoon kyhättyä yleistietoa papukaijojen ruokinnasta, "koulutuksesta", sairauksista jne. Sairausosio oli mielenkiintoisin, koska se on minulle vierainta aluetta. Kaikenmaailman tarttuvat taudit oli kuvattu melko tarkasti hoitokeinoineen. Toki Suomessa nämä eivät varmaan ole kovin yleisiä. U.S.A:ssa lämpimillä alueilla, joissa lintuja pidetään ulkohäkeissä ja papukaijoja on muutenkin enemmän, varmaan nuo taudit ovat arkipäivää. Huiputusta homma oli kyllä siinä mielessä, että tekstissä oli ilmiselvästi automaattitoiminnolla jokaisen Parrot-sanan eteen lisätty sana "Eclectus" ja tällä tavalla teksti tarjottiin nimenomaan avoparikaijoja koskevana tietoa. Veikkaanpa että vastaavan aroja koskevan e-kirjan ostaja saisi saman tekstin, jossa "Eclectus"-sana on korvattu sanalla "Macaw" jne. ;)

Nyt on seuraavana tilauslistalla yksi avoparikaijoja käsittelevä kirja. Guide to Eclectus... -kirjahan löytyy Kaijulien kirjastosta, joten sitä ei tarvitse hyllyyn hankkia. (Mainos, mainos :D ) Lisäksi haluan tilata itselleni ikiomaksi teoksen Manual of Parrot Behavior, jota täällä päiväkirjassakin olen keppoisesti jossain kohtaa repostellut. Siinä riittää minulle selaamista loppuiäksi - sen verran painavaa tekstiä se sisältää. Hintakin on melko rasvainen, mutta aivan varmisti teos on hintansa väärti. Toivottavasti netti menee poikki tai kone rikki ennen kuin löydän taas jotain mielenkiintoista tilattavaa...:D

Vielä muutama sana tämän päiväkirjan päähenkilöstä: Pauliella on meneillään pitkällinen ja raskas sulkasato ;) Isoja sulkia vaihtuu melkein päivittäin. Koskahan ne tulevat kaikki vaihdettua, vai alkaako sama rumba uudelleen alusta ;) Muutoin Paulie on osoittanut huimaa sosiaalisten taitojen kehitystä. Se istuu nätisti olkapäällä pitkät tovit eikä enää yritä tunkea nokkaansa korvakäytävääni - saati sitten nipistellä korvista ja poskista. Joskus se sukii kulmakarvojani, mutta se ei haittaa :) Kädelle se lentää noin puolen metrin päästä. En ole jaksanut harjoitella yhtään. Sillä on aikaa oppia kyllä. Yhteisiä leikkejä on keksitty ja Paulie nauttii niistä tosi paljon. "Missä Tipi?" - kysymys saa sen etsimään keltaista kumitipiä ja tuomaan sen minulle. "Missä kello" on näköjään vaikeampi. Sen pitäisi kilisyttää roikkuvaa lelukelloa, mutta välillä se yrittää sanoa "kello". Paulie on myös laajentanut elinpiiriään huimasti tässä parin viikon aikana. Nyt se tulee huoneestaan ulos ja istuksii ständillään, tuolin selkänojalla tai olkapäällä, kun joku on tietokoneella. Kerran se on vieraillut keittiössä ja kerran olohuoneessa :) Omistajan hartiat vain ovat kovilla...Pauliella on TOSI terävät kynnet, ja säikähtäessään se tarraa kynsillä kiinni niskaan. En kuitenkaan halua leikata sen kynsiä, sillä minusta näyttää, että tarvitsee niitä orsilla keikkuessaan ;)

Tässä pari Youtube-linkkiä, jotka sisältävät muutaman sekunnin videoclipit Pauliesta tulossa kädelle...Hän on siis tätänykyä kansainvälinen kuuluisuus - VIP etten sanoisi :D

Paulie tulee kädelle 1 ja 2